kuva: Jani Virolainen

Vastoinkäymisten kautta voittoon, mutta ei aivan loppuun asti. Näin kävi tällä kertaa ACE naisille taistelussa Suomen mestaruudesta. GFT oli parempi ja vei mestaruuden. ACE:n kausi oli kuitenkin täynnä huikeaa taistelua ja venymistä aivan jokaiselta joukkueen jäseneltä. Runkosarjassa ACE:n taistelu voitosta meni jatkoajalle asti kuusi kertaa, mikä oli enemmän kuin yhdelläkään toisella joukkueella. ACE myös päästi runkosarjassa vähemmän maaleja kuin kukaan muu. Pelkkää juhlaa kausi ei suinkaan ollut, kun aivan liian monta kertaa peliin jouduttiin lähtemään jollain tapaa haaksirikkoisena. Kaikesta tästä huolimatta jokaiseen otteluun löytyi tahtoa ja taistelua, eikä mikään lähtökohta estänyt joukkuetta uskomasta voittoon. ACE onnistui myös voittamaan jokaisen joukkueen liigassa ja kärsi vain kaksi suoraa tappiota.

Periksiantamattomuus näkyi monessa ottelussa. Jo kauden ensimmäisessä ottelussa ACE:a koeteltiin, kun sarjanousija Team Vanpa johti ottelua puoliajalla 2-1, mutta niin vain ottelu käännettiin 3-5 voitoksi. Helppoa ei ollut ensimmäisessä kotiottelussakaan, jossa FC Sport meni vain 11 peliminuutin jälkeen jo 0-3 johtoon. ACE kuitenkin kavensi maali kerrallaan ja tasoitus saatiin YV-pelillä ja tästäkin ottelusta otettiin lopulta kaksi pistettä rangaistuslaukausten jälkeen. Myös FTK kaadettiin kotona 0-2 tappioasemasta lopulta luvuin 4-3. Kotiottelu Ilvestä vastaan kääntyi tasatilanteeksi aivan ottelun loppuhetkillä pallon kimmotessa oman pelaajan kautta maaliin ja silti ACE onnistui kääntämään ottelun vielä voitoksi rangaistuslaukauskilpailussa. Käsittämättömistä nousuista suurimpana on mainittava FC Sportia vastaan Vaasassa pelattu runkosarjapeli, johon ACE matkasi ilman valmennustiimiä. Peliä oli jäljellä enää kaksi minuuttia ja Sport johti 4-1. Uskomattomalla tavalla tämä joukkue teki kolme maalia kahteen minuuttiin ja vei ottelun jatkoajalle. Vaikka Sport käänsi ottelun vielä jatkoajalla nimiinsä 5-4 lukemin, niin ACE osoitti itselleen ja muille, että mikään tilanne ei ole toivoton.

Yksikään tappioasema kauden aikana ei horjuttanut joukkueen uskoa. Edes välierissä ensimmäinen tappio ei lannistanut pelaajia. Joukkueen kirkkain koskaan saavuttama mitali ansaittiin sellaisella taistelulla ja jokaisen pelaajan uhrautumisella, että sitä pystyi ylpeänä katsomaan kentän laidalta. Sama usko ja tahto säilyivät aivan loppuun asti myös finaalisarjassa, mutta valitettavasti se ei tällä kertaa riittänyt voiton saavuttamiseen. Koko joukkue ja sen taustat voivat olla kuitenkin äärimmäisen ylpeitä koko kaudesta ja sen tuomista ikimuistoisista kokemuksista. Hopea on tälle joukkueelle voitettu hopea ja se on se palkkio ja kiitos kaikesta työstä ja uhrauksista, joita jokainen on joukkueen eteen tehnyt. Sitä työn määrää harva sivustakatsoja edes käsittää. Pelaajien lisäksi valmentajat Jussi-Pekka Penttinen ja Jani Timmerheid sekä joukkueenjohtaja Anu Laukka tekevät valtavan määrän pyyteetöntä työtä tämän joukkueen eteen ja siitä suuri kiitos. Tämä hopea on suurelta osin myös heidän ansiota. 

Hopeajoukkue 2018-2019:
#8 Anu Laukka
Jussi-Pekka Penttinen
Jani Timmerheid
#19 Susanna Savijoki
#18 Leena Lepikonmäki
#21 Tiia Ropanen
#25 Heini Lehtipuu
#1 Emmi Kortesmaa
#2 Linnea Nuutila
#3 Sanna Koskinen
#4 Minna Kivelä
#5 Sini Lauermaa
#6 Jonna Aro
#7 Maria Tetri
#12 Emili Keski-Korpela
#14 Suvi-Marja Hytönen
#15 Noora Terho
#16 Oona Jaatinen
#20 Anne Riekki
#22 Heidi Rannikko
#24 Anniina Myötyri

Suuri kiitos myös jokaiselle toimitsijalle, valokuvaajalle sekä videotiimillemme Alexille ja Emmalle!

KIITOS KAUDESTA 2018-2019!

Perjantaina ACE lähti Espooseen päättäväisenä tavoittelemaan finaalisarjan tasoitusta. Alku oli jälleen kerran vaikea, niin kuin monesti aikaisemminkin tällä kaudella. GFT pääsi tuottamaan vaarallisia tilanteita ACE-päädyssä. GFT teki kaksi nopeaa maali ensin ajassa 7:47 ja heti perään 8:28. Molemmat olivat varsin epäonnisia ACE:n kannalta, kun ne kimposivat omista pelaajista maaliin. Synkkä hetki ei kuitenkaan lannistanut tamperelaisia, vaan pallo ja pelaajat laitettiin liikkeelle entistä paremmin ja hiljalleen päästiin myös peliin mukaan toden teolla. Ajassa 12:08 syntyi kaivattu kavennus, kun Oona Jaatiselle taisteli pallon lopulta ohi GFT-vahdin. Maalista ACE sai selvästi lisävirtaa ja tasoitus syntyikin lopulta ajassa 17:58, kun Sini Lauermaa syötti Maria Tetrin läpiajoon ja Tetri sijoitti pallon tolpan kautta maaliin asti. Puoliajan lopussa ACE pääsi painostamaan hyvin ja prässi aiheutti kotijoukkueelle vaikeuksia avata peliä.

Toisella puoliajalla nähtiin tilanteita molemmissa päissä ja erityisesti puoliajan alussa Tiia Ropanen ACE-maalilla oli jokaisessa tilanteessa hyvin hereillä. Toisella puoliajalla vauhtia riitti ja peli aaltoili varsinkin espoolaisille tyypillisesti päädystä toiseen. Myös rikkeita nähtiin näille joukkueille harvinaisen runsain määrin ensimmäisen kympin aikana. Ajassa 31:06 ACE siirtyi 2-3 johtoon hyvän hyökkäyksen päätteeksi, jossa maalin viimeisteli Anne Riekki. Harmillisesti alle minuutti tästä ja GFT hyödynsi ylivoimahyökkäyksensä ja tasoitti lukemiksi 3-3 Daniela Tjederin toimesta. ACE:n hyvä vire otti tästä hieman osumaa ja hallinta syntyi siirtyvän kotijoukkueelle. GFT siirtyikin 4-3 johtoon ajassa 34:35, kun Siiri Perälä pääsi sijoittamaan pallon maaliin aivan ACE-maalin edustalta. 30 sekuntia maalista espoolaiset ottivat jo kuudennen virheensä. Tällä kertaa ACE ei kuitenkaan onnistunut kymmenen metrin pilkulta. Ottelun lopulla vieraat hakivat tasoitusta viidennellä kenttäpelaajalla, mutta tuloksetta. Ajassa 36:44 syntyi päivän kolmas oma maali ja vielä ajassa 37:40 Maiju Hirvonen sijoitti pallon tyhjään maaliin ja loppulukemat 6-3.